Postpartumtoivelista lapsivuodeajan paras työkalu

Monet meistä valmistautuu synnytykseen huolellisesti ja kirjoittaa hoitohenkilöstölle synnytystoivelistan, synnytystahdon tai kirjeen kätilöille, ja se on ihan tosi, tosi hyvä juttu. Synnytystoiveiden äärelle paneutuminen saa meidät kääntymään hetkeksi sisäänpäin ja pohtimaan, mitä minä halua ja tarvitsen, mikä tuo minulle turvaa ja mitä pelkään. Minäkin yleensä sanon asiakkailleni, että synnytystahto on sinulle ennestään tuntemattomalle ihmiselle lyhyt lukuohje sinuun. 

Postpartum eli neljäs kolmannes

Harvempi meistä kääntää katsetta niin laajasti siihen hetkeen, kun vauva on syntynyt ja elämä oikeasti mullistuu: postpartumiin eli lapsivuodeaikaan. Hieman kulttuurista riippuen postpartum kestää noin 40 päivää. Puhutaan myös neljännestä kolmanneksesta. Monissa kulttuureissa äskensynnyttänyt pesii tuon ajan vauvan kanssa ja kylä ympärillä hoivaa synnyttänyttä sekä huolehtii kotitaloudesta: siivoaa, pyykkää, laittaa ruokaa, hieroo, juttelee ja kannattelee. Meillä Suomessa moni saa "Onnea! Milloin voidaan tulla kylään ja katsomaan vauvaa?" -viestin silloin, kun synnyttäjän mahdollisia repeämiä tarkistetaan. (Okei, vähän liioittelen, toivottavasti!) 

Nykyään neuvolan terveydenhoitajat kyselevät ylimalkaisesti tukiverkoista ja jotkut osaavat jo ehdottaa perheille, että voisivat tehdä ruokaa pakastimeen, mikä on mielestäni ehdottomasti hyvä suuntaus. Joskaan ei läheskään riittävä, jos tavoite on aidosti hyvinvoiva ja kukoistava perhe. Lapsivuodeajassa on toisinaan paljon selvitettävää ja selviytymistä vaativaa ilman arjen logistiikan pyörittämistä, ei toki aina.

Kirjoita postpartumkirje läheisillesi - ja lähetä se!

Kun mulla on reilusti aikaa mun asiakkaiden kanssa, me paneudutaan kunnolla lapsivuodeajan suunnitteluun jo hyvissä ajoin ennen vauvan syntymää. Postpartumasiakkaiden kanssa tätä varten on oma tapaaminen, synnytysasiakkaiden kanssa postpartumista puhutaan jonkin tapaamisen yhteydessä. Mun mielestä postpartumin suunnittelemista voi lähestyä hieman samalla tavalla kuin synnytystahtoakin, kääntymällä sisäänpäin ja käymällä läpi itselle tärkeitä asioita. 

Voit pohtia esimerkiksi seuraavia asioita:

• Mitä minä haluan ja toisaalta en halua vauvan synnyttyä?

• Mitkä asiat tuovat minulle hyvää oloa?

• Millaista hoivaa kaipaan?

• Millaista ruokaa haluan? Kuka tekee ja missä?

• Mitä ajatuksia minulla on vierailijoihin liittyen?

• Miten siivous ja pyykkihuolto pyörivät?
  

Minä kannustan aina asiakkaitani kirjoittamaan läheisille postpartumkirjeen tai postpartumtoivelistan. Minä kirjoitin kuopuksen syntymää odotellessani lyhyen kirjeen, jota en sitten koskaan (mieheni toiveesta) lähettänyt kenellekään, jotta se ei olisi aiheuttanut turhaa mielipahaa muille. Huoh, miellyttäjä minussa eli varmaan kulta-aikaansa back then. Älä ole kuin minä, vaan kirjoita JA lähetä se. 

3 vaihetta lempeän ja ohjaavan kirjeen kirjoittamiseksi

Voit käyttää kirjeen kirjoittamisessa simppeliä minäviesti-tekniikkaa. jonka myötä vaikeatkin asiat on helpompi ottaa vastaan.

1. Kuvaa ongelma/toiveesi mahdollisimman neutraalisti, kuin faktana todeten,.

2. Kerro miten se konkreettisesti vaikuttaa sinuun.

3. Mitä tunteita edellä mainittu herättää sinussa.

Annan esimerkin! Eli sen sijaan, että pamauttaisit "Sä aina viet itkevän vauvani pois minun luota, anna mun vauva tänne heti!", voit kokeilla ilmaista asian näin:

1. Kun viet itkevän vauvani toiseen huoneeseen,

2. en pysty arvioimaan vauvani tarpeita

3. ja se ahdistaa minua todella paljon.

Tämähä on siis täysin hypoteettinen tilanne eikä suinkaan omasta elämästäni. Ja samaan hengenvetoon sanon, että saa myös täräyttää asian tiskiin tilanteen tullessa ja jokainen aikuinen tehköön tunnetyönsä itse. Mutta, jos etukäteen hahmottelet omia toiveitasi, voi minä-viestin kautta kirjoitetut ohjeet olla helpompi ottaa vastaan.

<3: Henna